Maisemapelto on pölyttäjien mieleen
Ruiskaunokki kiinnostaa tarhamehiläistä
Suomessa maisemapelloista on innostuttu
Tampereella löytyy tällä hetkellä 10 maisemapeltoa, joissa kasvatetaan erilaisia maisemakasveja ja pölyttäjäystävällisiä kasveja. Jyväskylästä löytyy viisi kylvettyä maisemaniittyä ja Vantaalta maisemakukkapeltoja löytyy neljä. Maisemapeltojen ja -niittyjen hyödyt ovat kiistatta moninaiset. Niityillä elävöitetään maisemaa, ne ilahduttavat ohikulkijoita, ja ovat tietenkin eläinten ja hyönteisten ruokaa. Niityiltä löytyy eläimille ja hyönteisille monenmoista syötävää. maisemaniityillä voi käydä myös tekemässä havaintoja ja oppimassa erilaisista kasveista ja hyönteisistä. Kuntalaisille alueet toimivat melkeinpä virkistysalueina. Vantaan kaupunki esimerkiksi kertoo, että viljelyn avulla vantaalainen kulttuurimaisema säilyy monilajisena, tuottavana ja elinvoimaisena. Viljelysmaiseman kulttuurihistoriallinen, ekologinen ja esteettinen arvo säilyy vain, jos maisemaa viljellään edelleen. Osa kaupungin pelloista kuuluu myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviin ympäristökokonaisuuksiin. Tampereella kukkien ja viljojen poiminta on kielletty, jotta pelto pysyisi kauniina mahdollisimman pitkään. Vantaalla taas on päädytty erilaiseen ratkaisuun. Siellä on neljä maisemakukkapeltoa, joilta asukkaat saavat poimia kukkia itselleen. Lepaalla HAMKn kukkia kerätään oppimistarkoituksessa loppukesästä ja niitä myös kuivataan. Tuoreita ja kuivattuja kukkia sekä siemenkotia hyödynnetään oppimisympäristössä kukka-asetelmiin.
Koristekukkaseos sisältää mm ruiskaunokkeja, unikkoa, kehäkukkia, malvikkia, kruunupäivänkakkaroita ja hunajakukkaa
Välillä meinaa tulla ruuhkaa
Lepaalla maisemapelto on ilahduttanut jo kolmena vuonna
HAMKn ensimmäinen maisemapelto perustettiin vuonna 2020 Hämeen ammatti-instituutin Lepaan toimipisteeseen. Pohjalla oli 20-vuotta vanha nurmi, josta raivattiin ensin pois isot kivet. Anne Asumaniemi kertoo, että pelto vaatii konetöitä sekä syksyllä että keväällä. Syksyisin murskataan vanha kasvusto koneellisesti ja pellot kynnetään. Keväällä ennen kasvukautta pelto äestetään ja sitten tehdään kylvö käsin. Siemenet peitotaan kevyesti, jotta linnut eivät pääse tässä vaiheessa ruoka-apajille. HAMKn maisemapeltoala on pienehkö, se on kooltaan 50 x 12 m. Peltoa ei lannoiteta.
Isohoikkakirvari lennähti kruunupäiväkakkaraan
Kukat houkuttelevat kukkakärpäsiä
Maisemapelto houkuttelee monelaisia hyönteisiä. Tässä kirvari
HAMI kouluttaa
Mikäli olet kiinnostunut vihannesten, hedelmien, marjojen tai koristekasvien kasvattamisesta avomaalla tai kasvihuoneessa, voit lähteä opiskelemaan alaa Lepaalle puutarha-alan perustutkintoa. (Puutarha-alan perustutkinto, puutarhatuotanto – Hami) Opintoihin voi valita esimerkiksi kasviryhmän tuottamista, taimitarhaviljelyä tai luonnonmukaista viljelyä. Käytännön harjoitukset tapahtuvat oppilaitoksen omassa kasvihuoneessa ja avomaaviljelmillä sekä yrityksissä. Koulutuksessa pääset perehtymään myös maisemapellon perustamiseen. Lepaalla voi opiskella myös mehiläistarhauksen ammattilaiseksi. Lepaalla on hunajan ja vahan käsittelytilat. HAMIlla on 40 mehiläispesää, jotka on sijoitettu sekä kiinteästi että siirtotarhoina Lepaan kampukselle. HAMI tekee kiinteää yhteistyöstä Hunajayhtymän ja muiden alueen hunajan tuottajien kanssa (Maatalousalan ammattitutkinto, mehiläistarhaus – Hami)
Tarhamehiläiset ovat ahkeria pölyttäjiä
Kimalaisen ruokavalio koostuu medestä ja siitepölystä
Annen vinkit:
Mikäli päätät perustaa oman pörriäisniityn, saat monta hyötyä itsellesi. Hoito on varsin helppoa, kitke isommat rikkakasvit kuten ohdake pois ja kastele tarvittaessa. Kukkia ja siemenkotia voi kerätä pitkin kasvukaudet maljakkoon tai hyödyntää kuivattamalla jälkikäteen kransseihin ja asetelmiin. Loppusyksystä keräys, säilytys viileässä ja kuivassa valolta suojattuna. Siemenet voi kerätä hengittävään paperipussiin ja pitää valolta suojattuna.
Kukkia voidaan myös kuivata asetelmia varten
Siemenkodat kannattaa kerätä talteen