Miten työ sujuu tavallisena maanantaina?

Virkistyspäivät, liikunta ja yhteiset tempaukset ovat mukavia ja välillä tarpeellisiakin. Työhyvinvoinnin varsinainen ydin löytyy kuitenkin siitä, miten työ sujuu tavallisena maanantaiaamuna. Hämeen ammatti-instituutin lehtori Minna Seppälä kertoo blogissa vinkkejä, miten työhyvinvointia voisi parantaa pienin askelin.

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointiin vaikuttaa useat tekijät, jotka liittyvät henkilöstöön, työhön, työympäristöön ja organisaation tukeen. Tärkeää on hallita työn kuormitustekijöitä ja vahvistaa työn voimavaroja. Myös Työturvallisuuskeskus korostaa työhyvinvoinnin näkyvän konkreettisesti arjen sujumisena, tavoitteiden toteutumisena sekä tuen antamisena ja saamisena.

Tähän ajatukseen perustuu myös Hämeen ammatti-instituutin Työhyvinvointikortti ja vahvempi mieli -valmennus. Valmennuksessa työhyvinvointia lähestytään ennen kaikkea työn ja työyhteisön arjen kautta.

Mikä tekee työpäivästä hyvän?

Työhyvinvoinnin kehittämistä ei aina tarvitse aloittaa ongelmista, vaan välillä kannattaa pysähtyä päinvastaisen kysymyksen äärelle, eli mikä asia on jo hyvin, Minna Seppälä Hämeen ammatti-instituutista kertoo.

Valmennuksessa työhyvinvointia tarkastellaan Säilytä ja kehitä -ajattelun avulla. Ensin tunnistetaan, mikä työn arjessa toimii hyvin, mistä kannattaa pitää kiinni ja mikä tukee työhyvinvointia. Sen jälkeen suunnataan katse asioihin, jotka vaikeuttavat työn tekemistä tai aiheuttavat tarpeetonta kuormitusta. Myös Työterveyslaitos nostaa työhyvinvoinnin voimavaroiksi esimerkiksi osaamisen ja pystyvyyden tunteen sekä korostaa hyvän keskusteluyhteyden merkitystä työyhteisössä.

Kokeile ja toteuta

Kiire, jatkuvat keskeytykset, tiedonkulun haasteet, epäselvät vastuut tai yhteistyön pulmat ovat tuttuja monilla työpaikoilla. Myös Työturvallisuuskeskus nostaa toimivan työyhteisön tunnusmerkeiksi muun muassa selkeät tavoitteet, toimivan työn organisoinnin, vuorovaikutuksen sekä tasapainon roolien, vastuiden ja valtuuksien välillä.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse yrittää ratkaista kerralla. Hyvä alku voi olla, että työporukka valitsee yhden asian, johon voidaan aidosti vaikuttaa, ja sopii siitä pienen kehittämiskokeilun, Minna Seppälä kehoittaa.

Kokeilun voi käynnistää neljällä kysymyksellä:

  • Mitä teemme?
  • Kuka tekee?
  • Milloin kokeilemme?
  • Mistä huomaamme, että muutos auttoi?

Jokainen voi vaikuttaa, mutta kaikkea ei ratkaista yksin

Työhyvinvointi on yhteinen asia, mutta vastuu ei tarkoita sitä, että jokaisen työntekijän pitäisi pystyä itse ratkaisemaan kaikki työnsä kuormitustekijät. Työyhteisö voi vaikuttaa esimerkiksi yhteistyöhön, tiedonkulkuun, yhteisiin toimintatapoihin ja työn organisointiin. Esihenkilön kanssa voidaan tarkastella työn priorisointia, tavoitteita, työnjakoa, vastuita ja osaamisen kehittämistä. Organisaation ja johdon ratkaisuja puolestaan tarvitaan esimerkiksi silloin, kun kysymys liittyy työn määrään, resursseihin tai rakenteisiin.

Minna Seppälä kehoittaakin kysymään työyhteisössä seuraavat kysymykset:

  • Ketkä voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen?
  • Keiden pitäisi olla mukana seuraavassa vaiheessa?
  • Kuka huolehtii siitä, että asia etenee?

Yksinkertaiset kysymykset auttavat muuttamaan hyvän keskustelun käytännön tekemiseksi.

Työhyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä vahvistetaan Kansainvälisyys voimavaraksi -hankkeessa

Työhyvinvointikortti ja vahvempi mieli -valmennus toteutetaan osana Kansainvälisyys voimavaraksi -hanketta. Hankkeen tavoitteisiin kuuluvat työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden kehittämisen lisäksi kulttuuritietoisuuden ja kansainvälisyysosaamisen lisääminen, verkostoitumisen vahvistaminen sekä kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamisen ja yritysyhteistyön kehittäminen. HAMIn vastuulla olevassa työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden kokonaisuudessa sparrataan mukana olevien yritysten esihenkilöiden osaamista, vahvistetaan tiimejä sekä niiden muutoskyvykkyyttä. Kansainvälisyys voimavaraksi -hanke on EU:n osarahoittama ja hankkeen rahoituksen on myöntänyt Elinvoimakeskus. Hanke jatkuu 28.2.2027 Koulutuskuntayhtymä Tavastian toimesta. HAMIn osatoteutus päättyy vuoden 2026 lopussa. Lue lisää hankkeen www-sivuilta.

Lähteet

Teksti ja kuva: Hämeen ammatti-instituutti Kirsi Sippola