Opiskelijat oppivat eri tavoin. Toinen oppii lukemalla, toinen tekemällä ja kolmas keskustelemalla. Siksi sama opetustapa ei aina toimi kaikille. Ryhmässä voi olla hyvinkin motivoituneita opiskelijoita, mutta silti osa porukasta jää opetuksessa jälkeen. Haaste ei aina johdu sisällöstä tai opiskelijan osaamisesta, vaan siitä, että oppimisen tavat ovat erilaisia. Opiskelijaryhmien monimuotoisuus haastaa opetusta löytämään uusia tapoja tavoittaa kaikki oppijat. UDL ajattelutavassa oppimisen esteet poistetaan jo etukäteen.
Mitä on UDL
UDL (Universal Design for Learning) on ajattelutapa, jossa opetus suunnitellaan alusta asti mahdollisimman monelle opiskelijalle sopivaksi. Tavoitteena on poistaa oppimisen esteitä jo ennen niiden syntymistä. UDL:n keskeisenä ajatuksena on se, että oppimisympäristöt suunnitellaan alusta alkaen sellaisiksi, että mahdollisimman moni voi osallistua, oppia ja osoittaa osaamistaan omista lähtökohdista riippumatta.
Yksi ryhmä, monta tapaa oppia
UDL lähtee ajatuksesta, että oppijoiden moninaisuus ei ole poikkeus vaan lähtökohta. Jokainen opiskelija saapuu oppimistilanteeseen omanlaisensa ”repun” kanssa. Repussa kulkevat mukana aiemmat kokemukset, kielitaito, opiskelutaidot, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä erilaiset tuen tarpeet.
Kansainvälisissä opiskelijaryhmissä erot näkyvät usein erityisen selvästi. Osa opiskelijoista opiskelee uudella kielellä ja osa totuttelee suomalaisiin opetuskäytäntöihin. Samalla ryhmässä voi olla myös suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, jotka hyötyvät samoista selkeistä rakenteista ja monipuolisista opetusmenetelmistä.
Kolme helppoa kysymystä opettajalle
1. Miten herätän kiinnostuksen?
Motivaatio syntyy eri opiskelijoilla eri asioista. Yksi innostuu käytännön tekemisestä, toinen ongelmanratkaisusta ja kolmas mahdollisuudesta vaikuttaa omaan oppimisprosessiinsa.
Opettaja voi lisätä sitoutumista tarjoamalla vaihtoehtoja tehtäviin, liittämällä sisältöjä opiskelijoiden arkeen ja työelämään sekä luomalla turvallisen ilmapiirin, jossa kysyminen on sallittua.
2. Miten esitän asian mahdollisimman selkeästi?
Kaikki eivät omaksu tietoa samalla tavalla. Pelkkä puhuttu luento tai pitkä tekstiaineisto ei välttämättä palvele kaikkia opiskelijoita.
Kun samaa asiaa havainnollistetaan esimerkiksi kuvien, videoiden, demonstraatioiden, kaavioiden tai käytännön harjoitusten avulla, oppimisen mahdollisuudet laajenevat merkittävästi.
Kielitietoinen opetus tukee tätä tavoitetta. Selkeä kieli, käsitteiden avaaminen ja visuaaliset tukimateriaalit auttavat sekä vieraskielisiä että suomenkielisiä opiskelijoita.
3. Miten opiskelija voi näyttää osaamisensa?
Moni pystyy näyttämään osaamisensa paremmin keskustelun, videon, käytännön työnäytön, esityksen tai portfolion avulla. Kun vaihtoehtoja lisätään hallitusti, myös osaamisen arviointi voi muuttua aiempaa oikeudenmukaisemmaksi.
Pienet muutokset riittävät
Opetusta ei tarvitse uudistaa kokonaan. Yksi pieni muutos voi tehdä oppimisesta helpompaa monelle opiskelijalle.
Voit esimerkiksi:
- käyttää kuvia tekstin tukena
- selittää vaikeat käsitteet selkeästi
- antaa opiskelijan valita tavan tehdä tehtävä
- lisätä keskustelua opetukseen
Mahdollisimman moni pysyy kärryillä
UDL-ajattelussa opiskelijoiden erilaisuus nähdään voimavarana, ei ongelmana. Opetus suunnitellaan joustavaksi ja saavutettavaksi. Silloin useampi opiskelija pystyy oppimaan ja onnistumaan. Kun opetuksen suunnittelussa huomioidaan erilaiset oppijat jo etukäteen, vähenee tarve jälkikäteen tehtäville erityisjärjestelyille. Eli rakennetaan yhteinen oppimispolku, jolle mahdollisimman moni mahtuu mukaan.
Hämeen ammatti-instituutti on mukana VIERKO2-hankkeessa. Hankkeen näkökulmasta UDL tarjoaa käytännöllisen työkalun monimuotoisempien opiskelijaryhmien kohtaamiseen. Artikkelin teksti on tuotettu Vierko2 -hankkeen diaesityksestä, jonka ovat pitänet Suomen ympäristöopisto SYKLIn asiantuntijat Ulla Myllyniemi ja Katariina Mustonen 3.9.2026.
VIERKO 2 on ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittäjäverkosto. Sen tavoitteena on vieraskielisen ja kielitietoisen koulutuksen ja ohjauksen kehittäminen ja S2-kielten opiskelumahdollisuuksien parantaminen. Kokonaisuutta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Ruotsinkielisen koulutuksen osalta koordinaatiovastuussa on Yrkesakademin i Österbotten. Mukana on 71 organisaatiota. Hankkeen rahoittaja on Opetus ja kulttuuriministeriö.
