Lepaalle perustettiin koeviinitarha!

Jos asiat menevät niin kuin on suunniteltu ja sääolot ovat suosiollisia, niin vuonna 2026–2027 saadaan maistaa Lepaalla kasvaneista viiniköynnöksistä tehtyä omaa rypäleviiniä. Jotta tämä toteutuisi, kaivattaisiin runsaasti lunta kasvuston suojaksi. Virallisesti Suomi ei saa tässä vaiheessa myydä rypäleistä tehtyä viiniä viininä, vaan juomaa tulee kutsua nimellä ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä johtuu siitä, että Suomi on ainut EU-jäsenmaa, joka ei ole listautunut EU:n viinintuottajamaiden luetteloon. Prosessi on tällä hetkellä käynnissä, ja ilmeisesti vuonna 2028 ratkeaa, saako Suomi myös viinimaastatuksen. Lepaalla järjestettiin 28.4. – 29.4.2023 viiniköynnösmaan perustamisen kurssi, johon osallistui yli 30 henkilöä. Kurssi oli maksullisen palvelutoiminnan toteutus, eli kurssille pystyi osallistumaan kuka tahansa vaikkei HAMIssa opiskelisikaan. Hyisestä kelistä huolimatta köynnösten istutuspäivänä 5.5.2023 paikalla oli 21 innokasta henkilöä. Kurssin vetäjänä toimi Esa Tervo, jolla on omat koeviinitarhat Yläneellä ja Liedossa. Hänen tilallaan on kasvamassa yli 100 viinilajiketta ja yli 1000 viiniköynnöstä.

Kukkapenkkirivistö. Penkkien välissä vaaleampaa maata.

Viiniköynnösrivien harjupenkit tehty ja pintaan on levitetty 0-kuitua maanparannukseksi. Kuva: Jari Kallio 3.5.2023

142 kappaletta kahdeksaa eri viiniköynnöslajiketta

Lepaalle perustettu viiniköynnöstarha on kooltaan noin kahdeksan aaria. Tarhaan on istutettu neljään riviin yhteensä 142 kpl kahdeksaa eri viiniköynnöslajiketta. Tarha sijaitsee omenatarhan kartanon puoleisella laidalla, isojen ’Lepaan Meloni’ omenapuiden läheisyydessä. Maa viettää hieman lounaan suuntaisesti. Lajikkeiden valintakriteerit olivat seuraavanlaiset: hyvä talvenkestävyys, aikainen sadonmuodostus, lyhyt rypäleen kypsymisaika sekä taudinkestävyys. Eli tarvittiin pohjoisissa olosuhteissa satoa tuottavia lajikkeita. Lepaalle valikoitui seuraavat lajikkeet:

Somerset seedless, Edelweiss, Fabel (pöytärypäleitä)
Beta (mehut, hillot tai väkevöidyt, port-tyyppiset viinit)
Rondo, Regent, Solaris, Siegerrebe (viinit)

Kaikki muut lajikkeet kuin Regent-lajike ovat omajuurisia eli kasvatettu pistokkaista. Regent on vartettu SO4-nimiselle perusrungolle. Varttaminen tarkoittaa, että rypälelajikkeen juuristo-osuus on kasvatettu omana kasvinaan, ja sitten se on liitetty kasvatettuun runkoon. Varttamisella ehkäistään kasvintuhoajia kuten tauteja ja tuholaisia.

Omenapuun varsi paperin päällä. Juuret näkyvillä.

Esimerkkikuva varttamisesta. Kuvassa omenapuuvarte.

Suurimmaksi osaksi lajikkeet ovat nk. hybridilajikkeita. Ainut Lepaalle istutettu puhdas aitoviiniköynnöslajike (Vitis vinifera) on Siegerrebe. Hybridilajikkeet ovat syntyneet, kun aitoviiniköynnöksiä (Vitiss vinifera) on risteytetty pohjoisamerikkalaisten viiniköynnöslajikkeiden kanssa. Pohjoisamerikkalaisista lajeista on käytetty (tarha)ojukkaviinin (Vitis Labrusca) tai törmäviini (Vitis Riparia). Myös aasialaista amurinviiniä (Vitis amurensis) on käytetty jalostuksessa, mitä Lepaan tarhalla löytyy Rondo-lajikkeesta. Hybrideillä saadaan taudin- ja talvenkestäviä lajikkeita sekä hyväsatoisia.

Kasvusto suojataan talvelta tarvittaessa kuplamuovilla

Tänä vuonna kaikki versot viiniköynnöksissä ovat saaneet vain kasvaa, jotta kasvi vahvistuisi myös juuriston osalta. Kaikki kukinnot poistettu, jotta kasvin energia ei menisi rypäleiden tuottamiseen vielä. Tulevan talven aikana päätetään, että mitä leikkaus- ja tuentatapaa käytetään. Talveksi köynnökset irrotetaan tukikepeistään, leikataan ja versot lasketaan maahan. Kasvusto suojataan pakkaspeitteellä ja mahdollisesti lisäksi kuplamuovilla, jotta syksyn ja talven märkyys ei kerääntyisi juuristoalueelle. Astiataimet istutettiin 1,6 m taimivälillä ja riviväli oli n. 3 m. Katekangas asennettiin harjupenkkien päälle istutuksen jälkeen estämään rikkakasvien kasvua. Tihkukasteluletku tuli katekankaan päälle varmistamaan kahden ensimmäisen vuoden veden tarpeen. Peruslannoitusta ei annettu mitään, koska maan ravinnearvot olivat hyvät/korkeat. Riviväleihin kylvettiin rivivälinurmi, jotta rikkakasvit eivät valtaisi aluetta.

Pieni viiniköynnös istutettuna maahan. Ympäröivä multa puuttuu.

Viiniköynnöksen taimi istutettu 40 cm syvyyteen. Kuva: Laura Viitanen 5.5.2023

HAMKin puutarhatalouden opiskelija Juuso Alkkiomäki tekee Lepaan viiniköynnösmaan perustamisesta opinnäytetyön. Hän osallistui myös aktiivisesti tarhan perustamis- ja hoitotöihin kesän aikana. Toivon mukaan saamme lukea opinnäytetyössä saatuja tuloksia ensi vuoden aikana.

Lepaan viiniköynnöstarha syyskuun alussa. Kuva: Jari Kallio 1.9.2023

Viiniköynnösten istutukseen liittyvä koulutus ja istutustyö on osittain toteutettu Lepaan yksikön maksullisena palvelutoimintana ja Maiju ja Yrjö Rikala Puutarhasäätiöltä on saatu rahoitusta taimien hankintaan ja tarvikkeisiin. Kirjoittanut Jari Kallio

Arboretumin kehittäminen Kanta-Hämeessä

Arboretumin kehittäminen Kanta-Hämeessä -hankkeeseen osallistuvat Hämeen ammatti-instituutin Evon, Mustialan ja Lepaan toimipisteet ja se toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin oppimisympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa alueilla olevaa kasvillisuutta, digitalisoida karttoja ja kasvitietoja, nimetä lisää kasveja alueilla, kehittää alueiden kasvivalikoimia ja tehdä erilaisia aluetta kehittäviä kokeiluja. Yhtenä tavoitteena on tehdä arboretumeista entistä haukuttelevampia matkailijoille ja helpommin löydettäviä. Hankkeen rahoittaja on Hämeen Liitto.

Kysy lisää hankkeesta: projektipäällikkö Anni Koppanen, anni.koppanen@hami.fi
Hankkeen sivut: https://hami.fi/arboretumien-kehittaminenkanta-hameessa/

AKKE-rahoitus: Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen, Hämeen liitto