Maitosektorin ruokapetokset
Maitosektorilla Euroopassa merkittävimpiä ruokapetoksia esiintyy kalliimpien juustojen ryhmässä (esim. parmesaani) ja yleisimpiä petostyyppejä ovat alkuperän väärentäminen, raaka-aineiden manipulointi, etikettien ja pakkausten väärentäminen. Suomessa ja muissa pohjoismaissa yritysten maitoraaka-aineen jäljitettävyyden omavalvontaprosessit ovat hyvin kehittyneitä ja alan yritysten ja viranomaisten yhteistyö on aukotonta, siksi maitosektorilla ei ole havaittu ruokapetoksia, projektipäällikkö Jari Latva-Koivisto Hämeen ammatti-instituutista kertoo.Älykoodi seuraa tuotetta
Jokainen juustopaketti saa yksilöllisen älykoodin, joka on kehitetty UpCode Oy:n järjestelmällä. Kuluttaja voi skannaamalla koodin tarkistaa tuotteen koko tarinan – esimerkiksi mistä raaka-aineet ovat peräisin ja miten tuote on valmistettu. Alla olevaa älykoodia skannaamalla pääset tutustumaan yhden cheddar-juustoerän tietoihin. Skannaus onnistuu iPhonella lataamalla UpCode-sovellus App Storesta.
Älykoodi, jonka avulla saat lisätietoja tuotteen koko matkasta tilalta kauppaan.
Mitä hyötyä teknologiasta on tuotteen jäljitettävyydessä?
WATSON-hankkeessa kehitellään teknologisia ratkaisuja, jotka tuovat tuotekohtaisen jäljitettävyyden koko maitoketjuun – tilalta meijeriin ja lopulta kaupan hyllylle. Tämä ei ainoastaan lisää kuluttajan luottamusta, vaan antaa myös viranomaisille ja tuottajille työkaluja valvoa ja varmistaa tuotteen aitous, projektipäällikkö Jari Latva-Koivisto kertoo. Yksi projektin keskeisistä tavoitteista on, että pienet tuottajat voivat helposti ottaa teknologian käyttöön. QR-koodit ja digitaalinen jäljitettävyys eivät vaadi suuria investointeja, mutta niiden vaikutus luottamukseen ja brändin arvoon voi olla merkittävä.
WATSON -hankkeen projektipäällikkö Jari Latva-Koivisto Hämeen ammatti-instituutista sekä tutkimusryhmän johtaja Hanna-Leena Alakomi VTT:ltä esittelevät hanketta eri tapahtumissa.