Käytännön työkaluja ja uusia oivalluksia viheralalle

Hulevesien hallinta ei ole enää yksi huomioitava seikka julkisten tilojen suunnittelussa, vaan keskeinen osa kestävää kaupunkiympäristöä. Mutta miten teoria muuttuu käytännön osaamiseksi? Räätälöityä kosteikko-osaamista viheralalle -hankkeen koulutuksessa keskityttiin hulevesien hallinnan ytimeen yhdessä osallistujien ja viheralan ammattilaisten kanssa.

Konkreettiset työkalut hakijoiden toiveissa

Kun aloitimme koulutuksen, hakijoiden kirjo yllätti positiivisesti. Mukana oli ammattilaisia aina perustutkintopohjalta ylempään korkeakoulututkintoon saakka. Hakuvaiheessa kuulimme, että osallistujat toivovat tältä koulutukselta konkreettisia ja käytännönläheisiä työkaluja taustasta riippumatta. Vaikka moni opiskelija oli perehtynyt aiheeseen jo ennestään, koulutus mahdollisti ajatusten vaihtoa viheralan eri sektoreiden välillä. Teoriaopetuksen vastapainona toimivat retket ja konkreettiset kohdekäynnit olivat tärkeitä kohtaamisen paikkoja, joissa opettajien ja opiskelijoiden välinen vuoropuhelu syveni mutkattomaksi sparrailuksi.

Eväitä onnistuneeseen viherrakentamiseen

Kun puhumme ”räätälöidystä kosteikko-osaamisesta”, mitä taitoja viheralan ammattilainen oppi tässä hankkeessa, joita hänellä ei ehkä aiemmin ollut? ”Koulutuksessa osallistujat oppivat konkreettisia ratkaisumalleja omien kohteidensa kunnossapitoon. He huomasivat missä oli menty rakentamisessa vikaan. He oppivat kuinka seuraavan kerran hulevesirakenne kannattaa rakentaa, jotta se toimii siinä tarkoituksessa mihin se on tehty”, kertovat Hämeen ammatti-instituutin puutarha-alan lehtorit Anni Koppanen ja Mikko Petäjäniemi. Tulevaisuuden muuttuvat sääolosuhteet vaativat uudenlaista otetta viherrakentamiseen. Koppanen ja Petäjäniemi pohtivat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt alalla. Esimerkiksi siinä miten kaupunkiympäristöjä, pihoja ja puistoja suunnitellaan ja rakennetaan. ”Tähän onkin jo tartuttu alalla. Viherkatot, hulevesiä sitovat ja imeyttävät päällysteet sekä moninaiset huleveden hallinnan keinot ovat osa tätä jatkumoa. Tulevaisuudessa voi osoittautua, että nyt toteutettuja rakenteiden kapasiteettiä pitää kasvattaa tehostamalla perinteistä hulevesien ohjaamista putkeen. Hulevesiä voidaan kuitenkin samanaikaisesti hallita myös kasvillisuuden avulla sekä muutoin viivyttäen, imeyttäen, suodattaen, varastoiden ja lopulta johtaen”, jatkavat Koppanen ja Petäjäniemi.

Neljä ihmistä katsoo karttaa rakennetussa ympäristössä ulkona.

Hankkeen opetushenkilöstöä opiskelijan kohteella vierailulla.

Yhteistyöllä uutta osaamista kentälle

Alan asiantuntijoille täydennyskoulutusta tarjonneessa hankkeessa on ollut yhteistyökumppanina Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Mukana koulutuksessa toimi HAMK Bion tutkijayliopettaja Outi Tahvonen. Monialainen yhteistyö on tuonut hankkeeseen perspektiiviä ja rikastuttanut opiskelijoiden oppimista. Opettajat näkevät tämän yhteistyön hyödyllisenä. ”Suunnittelijat tuovat teoreettisen hallinnan ja tekniset ratkaisut, kun taas puutarhurit ja viherrakentajat vastaavat siitä, että kohteet todella toimivat ja säilyvät elinvoimaisina vuodesta toiseen”, kertoo Koppanen. ”Meillä oli erilaisia tavoitteita hankkeelle. HAMKin mukana olo toi perspektiiviä ja auttoi myös HAMIn tavoitteita toteutumaan. Meille oli tärkeätä luoda toisen asteen valinnaisen tutkinnon osan opetusmateriaalia ja alusta myöhempää käyttöä varten. HAMK oli viemässä pitkän aikavälin tavoitetta tutkia ja kehittää hulevesien hallintaa suunnittelun ja rakentamisen näkökulmasta eteenpäin. Opiskelijoista moni oli suunnittelijoita, joiden oppimista aiheisiin paneutuminen myös teoreettiselta näkökannalta auttoi”, pohdiskeli Petäjäniemi.

Tekniikka nopeuttaa, osaaminen varmistaa laadun

Keskustelussa nousi esiin myös nykytekniikan rooli. Hankkeessa on hyödynnetty 3D-mallinnusta, karttapohjia ja videoita. Vaikka tekoäly ja uudet työkalut nopeuttavat työtä, opettajat muistuttavat yhdestä asiasta: ”Tekoälyn pitäisi olla apuväline, ei ajattelun korvike. Opetuksessa tärkeintä on edelleen se, että opiskelijat sisäistävät asioita, jotta ymmärretään suuria kokonaisuuksia.”